Nähtävyys
Savukosken alueella on vahvat savottaperinteet
Ukkoherroja, kasöörejä, hartsuherroja
Sahateollisuus rantautui Lappiin 1800-luvun loppupuolella. 1930-luvulla Lapin metsätöissä oli noin 20 000 miestä.
Savottatyömailla tienasivat leipänsä vuosikymmenien ajan useat saulaiset ja etelän lentojätkät. Viimeinen työmaa päättyi vuonna 1988 Sotataipaleessa ja uitto Kemijoessa loppui vuonna 1991. Nuorttin konesavotta vuosina 1913-1916 oli Suomen ensimmäinen konesavotta. Amerikasta hankituilla telaketjuilla kulkevilla höyryvetureilla kuljetettiin puuta kairasta eteenpäin. Savotan isä oli Kemiyhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg, joka kansan suussa taipui pian Samperiksi. Toinen ”Samperin” vetureista on entisöity nähtävyydeksi Tulppioon, toinen on siirretty Rovaniemelle ja se on nyt nähtävillä Metsämuseossa.
Metsätyöläisten oloista protestoitiin ns. läskikapinassa, joka alkoi Värriön savotalta v. 1922.
Tukkilaislajeissa kilpaillaan yhä nykyäänkin. Savukoskelta löytyy yksi Suomen tukkilaislajien hallitsevia huippuja, moninkymmenkertainen Suomen mestari Juha Julkunen.
METSÄTYÖAIHEISIA KOHTEITA SAVUKOSKELLA:
- Samperin veturi Tulppiossa.
- Samperin kävelyreitti, Suttikämppä ja Jänesojan pumppuasema. Reitin lähtö Tulppion Majojen läheisyydestä.
- Lattunan lanssin muistomerkki (1957).
- Kuusikko-ojan kämppä Savukosken kirkonkylällä (Hotelli Samperin Savotan omistuksessa).
- Vanhat savottakämpät Reutuvaara, Alatammi (Metsähallituksen omistuksessa).
- Kotiseututalo Puistolassa savotta ja metsätyöaiheinen näyttely ja uiton vene rannassa
Samperin veturi
Näe & koe