Nähtävyys
Pala savottahistoriaa
Samperin veturitie sai nimensä Hugo Richard Sandbergista, joka kansan suussa vääntyi Samperiksi. Sandberg organisoi Lapin ensimmäisen konesavotan 1910-luvun alussa tilaamalla aluksi Amerikasta kaksi telaketjuilla kulkevaa veturia. Veturien kuljettaminen Tulppioon oli oma vaativa urakkansa. Veturit kuljetettiin laivalla Ouluun, sieltä junalla Rovaniemelle ja edelleen 200 hevosen raidolla Sodankylän kautta lähes 300 km matka Tulppioon.
Ensimmäinen kuorma veturilla ajettiin Maskaselän välilanssista rantaan 21.2.1913. Toisella veturilla ensimmäinen kuorma ajettiin vasta vuotta myöhemmin. Koska vetureilla ei saatu puita metsästä suoraan kannolta, ne ajettiin hevosilla täyspitkinä välilansseihin eli tilapäisiin varastoimispaikkoihin konetien varteen. Siellä ne katkottiin eli justeerattiin. Kuljetuksen jälkeen kuormat purettiin Kemijoen rannassa eli Lattunan lanssissa, josta ne oli kevättulvan aikana helppo vyöryttää jokeen.
Toinen Samperin vetureista on entisöity vuonna 1988 Savukosken kunnan toimesta ja siirretty nykyiselle paikalleen vanhan veturitien varteen, Tulppioon. Toinen veturi on Rovaniemen metsämuseossa. Tulppiossa veturi on nostettu betonialustalle ja sen suojaksi on rakennettu katos.
Veturitie kulki Lattunasta Tulppioon, josta se haarautui kahteen suuntaan: Maskaselän laitaan sekä Pierkulinharjun, Suurkovanselän ja Saijanvaaran maastoon. Tien pituus oli 30-35 km.
Vuonna 1916 maailmansota alkoi vaikeuttaa työvoiman saantia. Hevosia tarvittiin puuvillan ja kassinajoon. Kassit eli puulaatikot sisälsivät kiväärejä, panoksia ja muita sotatarvikkeita. Lisäksi näistä ajoista maksettiin paremmin kuin savottatöistä, joten miehet hakeutuivat niihin, Nuortin koneajo jouduttiin lopettamaan.
Näiden vetureiden avulla kuljetettiin vuosina 1913-1916 Nuorttin metsistä 245 656 kpl tukkeja Lattunan lanssiin.