Näe & koe

Savottaperinne

1900 -luvun alkupuoli oli Savukoskella suurten metsätyömaiden aikaa. Muistoja tästä on yhä löydettävissä maastossa, käyntikohteissa ja tarinoissa.

 Savukosken alueella on vahvat savottaperinteet

Ukkoherroja, kasöörejä, hartsuherroja
Sahateollisuus rantautui Lappiin 1800-luvun loppupuolella. 1930-luvulla Lapin metsätöissä oli noin 20 000 miestä.
Savottatyömailla tienasivat leipänsä vuosikymmenien ajan useat saulaiset ja etelän lentojätkät. Viimeinen työmaa päättyi vuonna 1988 Sotataipaleessa ja uitto Kemijoessa loppui vuonna 1991. Nuorttin konesavotta vuosina 1913-1916 oli Suomen ensimmäinen konesavotta. Amerikasta hankituilla telaketjuilla kulkevilla höyryvetureilla kuljetettiin puuta kairasta eteenpäin. Savotan isä oli Kemiyhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg, joka kansan suussa taipui pian Samperiksi. Toinen ”Samperin” vetureista on entisöity nähtävyydeksi Tulppioon, toinen on siirretty Rovaniemelle ja se on nyt nähtävillä Metsämuseossa.
 
 Metsätyöläisten oloista protestoitiin ns. läskikapinassa, joka alkoi Värriön savotalta v. 1922. 
  
Tukkilaislajeissa kilpaillaan yhä nykyäänkin.  Savukoskelta löytyy yksi Suomen tukkilaislajien huippuja Juha Julkunen.
 
 
SAVOTTAKOHTEITA SAVUKOSKELLA:
Samperin veturi Tulppiossa
Samperin kävelyreitti
Lattunan lanssin muistomerkki (1957)
Kuusikko-ojan kämppä Savukosken kirkonkylällä (toistaiseksi ei pääse sisälle)
Vanhat savottakämpät Reutuvaara, Alatammi
 
 

Samperin veturi

Kävijäarviot

Matkailijoiden arvio: 0 (0 arviota)
Näe & koe

Muita kohteita

Anna palautetta