Melonta

Mainiot melontaretket

Melontaa voi harrastaa turvallisesti asianmukaisesti varustelluilla intiaanikanooteilla, kajakeilla, packraftilla tai SUP-laudalla. Savukosken alueen melottavat joet ovat enimmäkseen helppoja: kosket ovat pääosin luokkaa I tai II ja siksi ihanteellisia aloittelijallekin. Karttalinkeistä pääset tutustumaan alueen melontakarttoihin ja lataamaan ja tulostamaan tarvittavat kartat käyttöösi. Sivun alaosaan on listattu paikallisia yrityksiä, jotka tarjoavat palvelujaan melojille. Yrityksistä voi kysyä kalustoa vuokralle, majoitus-, ravitsemus-, opas- ja kuljetuspalveluja. Mikäli aikomuksenasi on kalastaa melontareissulla, tututsuthan alueen kalastusrajoituksiin ja lupakäytäntöihin ennakkoon.

tärkeää

• Maastossa saattaa olla katvealueita.
• Hätätilanteiden varalta on hyvä ladata omaan puhelimeen 112 Suomi -sovellus ja ottaa mukaan perustason ensiaputarvikkeet.
• Muistathan kertoa myös jollekin luottohenkilölle minne aioit suunnata ja mikä on arvioitu paluuaikataulu.

Nuorttijoen melonttareitti

Uusi Nuorttijoen melontareittikuvaus on julkaistu Luontomatkailijan Itä-Lappi sivuilla 2026.

reitin tiedot

Reitin pituus: 56 km
Kesto: 4 päivää
Vaativuus: Keskivaativa – Vaativa
Soveltuvuus:Erähenkiset retkeilijät, melontakalastajat, koskimelojat
Melottavuus: Matalalla vedellä voi tulla pohjakosketuksia. Suuremmat kosket on hyvä katsoa rannalta ennen laskupäätöksen tekemistä.
Reittimerkinnät: GPX-jälki
Käyttöaika: 1.6–15.10. (tai kunnes joki jäätyy)

Nuorttin kanjoni. Kuva: Kristiina Latvala.

reittikuvaus

Nuorttijoen melontareitti on kokonaisuudessaan 56 kilometriä pitkä reitti Ylä-Nuorttilta Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosan läpi Kolsankoskelle, Venäjän rajan tuntumaan. Nuorttijoki tarjoaa melojalle erämaan rauhaa, puhdasta luontoa ja jylhiä kanjonimaisemia. Joki virtaa pääosin mukavasti ja pieniä nivoja ja helppoja koskia on reitillä paljon. Kosket vaikeutuvat reitin loppua kohden ja viimeisenä päivänä on muutama vauhdikkaampi koski melottavaksi. Isommat kosket on hyvä käydä katsomassa rannalta etukäteen. Nuorttijoen melontareitti on mahdollista pilkkoa osiin, mutta suunniteltaessa on hyvä huomioida, että Haukijärvenojan jälkeen ei enää pääse tietä pitkin lähelle jokea. Joen varrelta kansallispuiston puolelta löytyy useita tauko- ja leiripaikkoja sekä autio- ja varaustupia. Veden ollessa alhaalla, syvällä uivan kaluston kanssa voi muutamissa virtapaikoissa joutua kahlaamaan. Kolsankoskelta lähimmälle tielle on noin 7 km kävely, mikä on syytä ottaa huomioon retkeä suunnitellessa.

Reitin alkuun

Nuorttijoen melontareitin voi jakaa useaan osaan. Ainijärventieltä Haukijärvenojalle löytyy nuotitettu melontakartta ja tämä osuus on myös helpoimmin saavutettavissa. Haukijärvenojalta eteenpäin on kuitenkin
reitin jylhimmät maisemat ja komeimmat kosket, ja siirtyminen Kolsankoskelta Rannisvaaraan jalan tai kuljetuspalveluita käyttäen voi hyvinkin olla vaivannäön tai rahan väärti.

Lataa esite ja GPX-jälki täältä.

Kemihaara-Martti melontareitti

Uusi Kemihaarasta Martille laskeva melontareittikuvaus on julkaistu Luontomatkailijan Itä-Lappi sivuilla 2026.

Reitin pituus: 75 km
Reitin kesto: 4 päivää
Reitin Vaativuus: Helppo | Keskivaikea
Ajettavuus: Soveltuvuus: Erähenkiset retkeilijät,melontakalastajat, matkailijat
Reitin melottavuus: Matalalla vedellä voi tullapohjakosketuksia.
Reittimerkinnät: GPX-jälki
Käyttöaika: 1.6–15.10. (tai kunnes joki jäätyy)

Reittikuvaus

Kemihaara-Martti -melontareitti on kokonaisuudessaan 75 kilometriä pitkä reitti Kemihaarasta Kemijokea alas Marttiin. Kemijoen yläosa tarjoaa melojalle erämaan rauhaa, hyviä kalastusmahdollisuuksia,
virtaveden melontaa ja leiripaikkoja upeissa maisemissa. Maisema on pääasiassa metsää ja suota, siellä täällä näkyy muutamia asuin- ja vapaaajan rakennuksia. Joki virtaa pääosin rauhallisesti, mutta pienet
virtapaikat ja helpot kosket piristävät matkantekoa välillä mukavasti. Viimeisen melontapäivän osuus Leukkuhamarasta Marttiin on reitin vauhdikkain, mutta kosket ovat helppoja ja kokeneemman seurassa myös aloittelijan melottavissa. Kemihaaran melontareitti on helppo pilkkoa osiin, sillä suhteellisen lähellä jokea kulkee tie lähes koko matkan. Veden ollessa alhaalla, syvällä uivan kaluston kanssa voi
muutamissa virtapaikoissa joutua kahlaamaan.

Reitin alkuun

Kemihaaran melontareitin voi jakaa useaan osaan ja melontaa voi hyvin jatkaa vielä Martista eteenpäin. Koko reitille löytyy nuotitettu melontakartta ja gpx-jälki. Melontareitti on helposti saavutettavissa autolla ja joelle saapuminen ja sieltä poistuminen on mahdollista useasta paikasta. Kemihaaraan pääsee Savukoskelta päällystettyä ja päällystämätöntä tietä pitkin. Autonsiirto- ja kuljetuspalvelua voi tiedustella paikalliselta yritykseltä.

Lataa esite GPX-jälki täältä.

Muita melottavia jokia

Koko melontakauden melottavia jokia ovat mm. Kemijoki, Tenniöjoki, Kairijoki ja Värriöjoki. Kemijoen valloituksen voi aloittaa aina Kemihaarasta saakka. Kairijoella Ylätammi-Permantovaaran tasa on sopiva aloituspaikka.  Kairijoen ja Kemijoen varsille on rakennettu taukopaikkoja kotineen ja laavuineen.

Muita melontakelpoisia vesistöjä, joissa voi olla kuivimpina kesäkuukausina melontakelvottomia osuuksia on mm. Tanhuassa virtaava Luirojoki. Tanhuan kylän yläpuolella oleva Saarikoski on II luokan koski, mutta tulvaveden aikana se nousee astetta vaikeammaksi.

Värriöjärvestä lähtevä Ala-Arajoki on hyvin vauhdikas joki. Erämainen ja runsasmutkainen Maltiojoki virtaa Savukosken ja Sallan kuntien rajamailla ja se laskee Tenniöjokeen. Tenniöjokeen laskeva Pyhäjoki on melottavissa normaalivedenkin aikana.

Jaa kokemuksia melontareissuilta ja tägää julkaisemiisi somekuviin @visitsavukoskikorvatunturi

Ikimuistoisia melontareissuja Savukosken erämaajoilla!